Hyvinvoinnin heikoin lenkki voi yllättää – tämä 10 minuutin tarkistus paljastaa, mitä arjestasi puuttuu

Hyvinvointi ei välttämättä kohene sillä, että puristat treenistä enemmän tehoja, hiot ruokavaliosi viimeisen päälle tai lataat jälleen uuden seurantasovelluksen. Ratkaiseva puute voi löytyä aivan muualta: levosta, mielen kuormituksesta, ihmissuhteista tai siitä, ettei arjessa ole lainkaan omaa tilaa.

Päivän hyvinvointivinkki on siksi yksinkertainen: tee kerran viikossa 10 minuutin kokonaiskuormituksen tarkistus. Arvioi erikseen kehon, mielen ja ihmissuhteiden tilanne. Valitse sen jälkeen vain yksi pieni korjausliike seuraavalle viikolle.

Vinkki kuulostaa vaatimattomalta, mutta juuri siinä piilee sen vahvuus. Hyvinvointi koostuu useista toisiinsa vaikuttavista alueista. Yhden osan jatkuva tehostaminen ei välttämättä auta, jos jokin toinen osa vuotaa pahasti.

Hyvinvointi ei ole kuntotesti

Kokonaisvaltainen hyvinvointi sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Myös oma kokemus on tärkeä, sillä kaksi ulkoisesti samanlaisessa tilanteessa elävää ihmistä voi kokea jaksamisensa täysin eri tavoin.

Fyysiseen hyvinvointiin kuuluvat esimerkiksi liikkuminen, ravinto, lepo, toimintakyky ja arjessa jaksaminen. Psyykkinen hyvinvointi liittyy muun muassa kykyyn tunnistaa omia vahvuuksia, käsitellä kuormitusta ja selviytyä tavallisista vastoinkäymisistä. Sosiaalinen hyvinvointi rakentuu ihmissuhteista, yhteisöistä, osallisuuden tunteesta ja mahdollisuudesta saada tarvittaessa tukea.

Hyvinvointia ei siis voi päätellä pelkän askelmäärän, painon, unen seurantasovelluksen tai laboratoriotuloksen perusteella. Mittarit voivat antaa hyödyllistä tietoa, mutta ne eivät yksin kerro, miltä elämä tuntuu tai kuinka paljon voimavaroja tavallisesta päivästä selviytyminen vie.

Tämä ei tarkoita sitä, että terveydelliset tutkimukset tai ammattilaisen arviot pitäisi korvata omalla tuntemuksella. Subjektiivinen kokemus ja lääketieteellinen tieto täydentävät toisiaan. Oireet, sairaudet ja toimintakyvyn muutokset on syytä ottaa vakavasti, vaikka mieli yrittäisi selittää ne pois.

Suorittaminen voi kääntyä itseään vastaan

Hyvinvoinnista tulee helposti uusi suoritusprojekti. Ensin pitäisi nukkua kahdeksan tuntia, sitten liikkua monipuolisesti, valmistaa täydellisiä aterioita, rauhoittua, tavata ystäviä ja kehittyä ihmisenä. Lopputuloksena kalenteri täyttyy hyvinvointitehtävistä, mutta palautumiselle ei jää tilaa.

Tässä on koko aiheen kiinnostavin ristiriita: hyvinvointia tavoitteleva ihminen voi kuormittua juuri hyvinvoinnin tavoittelemisesta. Yksittäiset suositukset voivat olla järkeviä, mutta niiden yhteismäärä ei aina sovi omaan elämäntilanteeseen. Ruuhkavuosia elävä vanhempi, vuorotyöntekijä, sairastunut tai läheistään hoitava ihminen tarvitsee erilaisen suunnitelman kuin henkilö, jolla on runsaasti aikaa ja vakaa arki.

Siksi hyödyllisin kysymys ei ole aina ”mitä vielä voisin tehdä?”. Parempi kysymys kuuluu: ”mikä helpottaisi nykyistä arkeani eniten?”. Vastaus voi olla uuden harrastuksen sijasta yhden menon peruuttaminen, aikaisempi nukkumaanmeno tai puhelu ihmiselle, jonka seurassa ei tarvitse esittää reippaampaa kuin on.

Tee 10 minuutin tarkistus

Viikoittainen tarkistus kannattaa tehdä rauhallisena hetkenä esimerkiksi sunnuntai-iltana. Tarkoitus ei ole antaa itselle arvosanoja, vaan huomata muutos. Samat kysymykset toistuvat viikosta toiseen, joten vähitellen alat tunnistaa, mitkä tilanteet vievät energiaa ja mitkä palauttavat sitä.

Jaa paperi kolmeen osaan: keho, mieli ja ihmiset. Kirjoita jokaisen otsikon alle muutama havainto kuluneesta viikosta. Voit myös käyttää asteikkoa yhdestä viiteen. Numero ei ole diagnoosi, vaan keskustelunavaus itsesi kanssa.

Kehon kohdalla voit pohtia unen riittävyyttä, kipuja, ruokailurytmiä, liikkumista ja päivän aikaista vireyttä. Mielen kohdalla voit tarkastella stressiä, keskittymistä, ärtyneisyyttä, iloa ja tunnetta omasta pystyvyydestä. Ihmissuhteiden kohdalla voit kysyä, saitko olla yhteydessä muihin, tulitko kuulluksi ja oliko sinulla turvallinen ihminen, jolle puhua.

Tarkastelun tärkein vaihe tulee lopuksi. Valitse vain yksi asia, johon vaikutat seuraavan seitsemän päivän aikana. Pienen teon pitää olla niin realistinen, että se onnistuu myös hieman huonompana päivänä.

Korjaa heikointa kohtaa

Moni yrittää vahvistaa sitä hyvinvoinnin aluetta, joka on jo valmiiksi kunnossa. Liikunnasta innostunut lisää uuden treenin, vaikka todellinen ongelma olisi liian lyhyt uni. Työssään pärjäävä ahkeroi vielä tehokkaammin, vaikka yksinäisyys söisi voimia iltaisin.

Kokonaisuus voi hyötyä enemmän heikoimman kohdan varovaisesta vahvistamisesta kuin vahvimman alueen jatkuvasta optimoinnista. Jos keho on uupunut, lepo voi olla kovaa harjoitusta järkevämpi valinta. Jos mieli käy ylikierroksilla, kalenteriin merkitty tyhjä hetki voi auttaa enemmän kuin uusi tavoite. Jos sosiaalinen elämä on jäänyt ohueksi, lyhytkin yhteydenotto voi olla viikon tärkein hyvinvointiteko.

Osa-alueet myös vaikuttavat toisiinsa. Huonosti nukuttu yö voi lisätä ärtyneisyyttä, mikä voi vaikeuttaa vuorovaikutusta. Ristiriidat puolestaan voivat häiritä unta. Rauhallinen keskustelu läheisen kanssa saattaa siksi parantaa sekä sosiaalista, psyykkistä että fyysistä oloa, vaikka itse teko näyttää pieneltä.

Samasta syystä hyvinvointia kannattaa tarkastella pidemmällä aikavälillä. Yksi raskas viikko ei vielä kerro pysyvästä ongelmasta. Toistuva väsymys, mielialan lasku, jatkuva yksinäisyys tai toimintakyvyn heikkeneminen ansaitsee kuitenkin huomiota.

Kokeile näitä pieniä tekoja

Hyvinvointiteon ei tarvitse näyttää vaikuttavalta sosiaalisessa mediassa. Sen pitää palvella sinun todellista arkeasi. Valitse seuraavasta listasta korkeintaan yksi teko tai muokkaa siitä itsellesi sopiva:

• Siirrä nukkumaanmenoa 20 minuuttia aikaisemmaksi kahtena iltana.
• Pidä yksi rauhallinen ruokatauko ilman puhelinta tai työtehtäviä.
• Kävele kymmenen minuuttia ilman vauhti- tai askeltavoitetta.
• Lähetä viesti ihmiselle, jonka kanssa haluaisit vaihtaa kuulumisia.
• Poista kalenterista yksi vapaaehtoinen meno, jos viikko on jo liian täynnä.
• Kirjoita ylös yksi kuormittava asia ja yksi mahdollinen keino sen helpottamiseen.
• Pyydä konkreettista apua tehtävään, jota olet yrittänyt hoitaa yksin.

Pieni valinta toimii erityisen hyvin silloin, kun se vastaa todelliseen tarpeeseen. Yleinen hyvinvointiohje ei tunne työvuorojasi, perhetilannettasi, terveydentilaasi tai voimavarojasi. Sinä tunnet ainakin osan niistä, ja tarvittaessa ammattilainen voi auttaa kokonaisuuden arvioinnissa.

Hyvä arki saa muuttua

Hyvinvointi ei ole pysyvä tila, jonka voi saavuttaa kerran ja säilyttää muuttumattomana. Elämäntilanne, ympäristö, ihmissuhteet, ikä ja terveydentila muuttavat sitä, mitä hyvä arki kulloinkin tarkoittaa.

Tämä ajatus voi olla helpottava. Sinun ei tarvitse palauttaa itseäsi väkisin entiseen rytmiin, jos elämä on muuttunut. Voit rakentaa toimivampaa arkea nykyisistä lähtökohdista. Joskus edistys tarkoittaa aktiivisuuden lisäämistä. Toisinaan se tarkoittaa vaatimusten laskemista ja avun vastaanottamista.

Viikkotarkistuksen hyöty syntyy jatkuvuudesta, ei täydellisyydestä. Kymmenen minuutin rehellinen pysähdys voi estää sinua käyttämästä rajallisia voimavaroja väärän ongelman ratkaisemiseen. Se voi myös tehdä näkyväksi sen, mikä jo toimii.

Jos haluat löytää lisää käytännöllisiä ideoita arkeen, Vinkkipartio.fi kokoaa vinkkejä hyvinvoinnista, kodista, tekniikasta ja vapaa-ajasta. Kaikkia neuvoja ei tarvitse kokeilla. Hyvä vinkki auttaa valitsemaan olennaisen eikä lisää suorituslistaa.

Ota yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen, jos uupumus, ahdistus, univaikeudet, kipu tai mielialan lasku jatkuu, pahenee tai haittaa tavallista elämää. Hakeudu kiireelliseen apuun, jos oma tai toisen turvallisuus on vaarassa. Viikkotarkistus auttaa havainnoimaan oloa, mutta se ei korvaa tutkimusta, hoitoa tai ammattilaisen arviota.

Lue myös

Hyvinvointivinkki: Miten ylläpitää mielen tasapainoa arjen keskellä?

Kotimaiset luonnontuotteet tukemaan kesän hyvinvointia

Tietolähteet ja kuvatiedot

Lähde: Tuuma / Tiedenaiset, ”Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi?”, julkaistu 24.4.2021. Lue alkuperäinen artikkeli. Lähde käsittelee fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin yhteyttä sekä hyvinvoinnin muuttumista elämäntilanteen mukaan.

Kuvatiedot: Lähdeartikkelin yhteydessä kuvaajaksi mainitaan Astrid Mannerkoski. Erillistä kuvan URL-osoitetta ei toimitettu, eikä kuvaa ole siksi upotettu tähän artikkeliin. Kuvan mahdollinen käyttöoikeus tulee tarkistaa alkuperäiseltä julkaisijalta tai oikeudenhaltijalta.

• Alkuperäinen lähde: Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? | Tuuma
• Sisäinen linkki: Hyvinvointivinkki: Miten ylläpitää mielen tasapainoa arjen keskellä?
• Sisäinen linkki: Hyvinvointivinkki: Akku kuntoon ja vireämpi arki Dell Power Managerin avulla
• Sisäinen linkki: Kotimaiset luonnontuotteet tukemaan kesän hyvinvointia