Suomessa asuntolainojen kysyntä on ollut viime vuosina vilkasta, mikä heijastuu kotitalouksien lainakantojen kasvuun. Esimerkiksi marraskuussa 2023 suomalaiset kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja 1,2 miljardin euron edestä, mikä on 60 miljoonaa euroa enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Asuntolainakanta oli tuolloin 106,5 miljardia euroa, ja sijoitusasuntolainojen osuus tästä oli 8,6 miljardia euroa. Keskimääräinen asuntolainojen vuosikasvuvauhti on kuitenkin hidastunut, ja marraskuussa 2023 se oli –1,8 %, mikä viittaa asuntolainakannan hienoiseen supistumiseen.
Asuntolainojen ehdot
Asuntolainojen ehdot vaihtelevat pankkikohtaisesti, mutta yleisesti lainan kokonaiskorko muodostuu viitekorosta ja pankin asettamasta marginaalista. Viitekorkona käytetään usein 12 kuukauden euriboria, joka oli joulukuun 2023 lopussa 3,51 %. Marginaalit vaihtelevat asiakaskohtaisesti, mutta esimerkiksi syyskuussa 2024 tehdyssä vertailussa marginaalit vaihtelivat 0,5 %:sta 0,8 %:iin.
Uusien asuntolainojen keskikorko marraskuussa 2023 oli 4,63 %, mikä heijastaa viitekoron ja marginaalin yhteisvaikutusta.
Asuntolainojen myöntämisessä pankit edellyttävät yleensä tiettyä omarahoitusosuutta, joka vaihtelee 15–20 %:n välillä asunnon hinnasta. Ensiasunnon ostajille pankit voivat kuitenkin myöntää lainaa jopa 95 % asunnon hinnasta.
Lisäksi pankit arvioivat hakijan maksukykyä ja vakuuksia ennen lainan myöntämistä. Lainan takaisinmaksuajat ovat tyypillisesti 20–25 vuotta, mutta ne voivat vaihdella asiakkaan tilanteen ja pankin käytäntöjen mukaan.
Asuntolainojen hakeminen
Asuntolainojen hakeminen on digitalisoitunut merkittävästi, ja monet pankit tarjoavat mahdollisuuden täyttää lainahakemuksen verkossa. Tämän jälkeen pankki ottaa yhteyttä hakijaan sopiakseen tarkemmista ehdoista ja mahdollisesta tapaamisesta. Kilpailuttaminen on suositeltavaa, sillä eri pankkien tarjoamat ehdot ja marginaalit voivat vaihdella huomattavasti. Esimerkiksi lokakuussa 2024 tehdyssä vertailussa 150 000 euron asuntolainan kokonaiskorot vaihtelivat 3,56 %:sta 3,93 %:iin pankista riippuen.
Asuntolainojen korot ovat olleet nousussa, mikä vaikuttaa lainanhoitokustannuksiin. Marraskuussa 2023 uusien asuntolainojen keskikorko oli 4,63 %, kun se vuotta aiemmin oli alhaisempi.
Tämä kehitys korostaa korkosuojauksen merkitystä, ja monet pankit tarjoavatkin asiakkailleen mahdollisuutta suojautua korkojen nousulta esimerkiksi kiinteäkorkoisten lainojen tai korkokattojen avulla. Korkosuojaus tuo ennustettavuutta lainanhoitokuluihin, mutta siihen liittyy myös lisäkustannuksia, jotka on syytä huomioida lainapäätöstä tehtäessä.
Asuntolainojen kilpailuttaminen
Asuntolainojen kilpailuttaminen on tärkeää, sillä pankkien tarjoamat ehdot voivat vaihdella merkittävästi. Esimerkiksi syyskuussa 2024 tehdyssä vertailussa 150 000 euron asuntolainan marginaalit vaihtelivat 0,5 %:sta 0,8 %:iin. Kilpailuttamalla lainan voi säästää huomattavia summia lainan kokonaiskustannuksissa. On myös suositeltavaa neuvotella pankin kanssa muista lainaehtoihin liittyvistä seikoista, kuten takaisinmaksuajasta ja mahdollisista lyhennysvapaista jaksoista, jotta laina saadaan sovitettua omaan taloudelliseen tilanteeseen mahdollisimman hyvin.
Asuntolainojen viitekorkona käytetään yleisimmin 12 kuukauden euriboria, mutta myös lyhyemmät euriborit, kuten 3 ja 6 kuukauden korot, ovat mahdollisia. Viitekoron valinta vaikuttaa lainan koron tarkistusväliin ja siten lainanhoitokuluihin. Esimerkiksi marraskuussa 2023 uusista asuntolainoista 46 % sidottiin 12 kuukauden euriboriin, 12 % 6 kuukauden euriboriin ja 32 % 3 kuukauden euriboriin.
Viitekoron valinnassa on tärkeää huomioida oma riskinsietokyky ja taloudellinen tilanne, sillä lyhyemmät korot voivat muuttua useammin, mikä tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että riskejä. – Suomen Pankki
Asuntolainojen takaisinmaksuajat
Asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat viime vuosina pidentyneet Suomessa. Esimerkiksi joulukuussa 2020 uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 21 vuotta ja 6 kuukautta. Erityisesti yli 29 vuoden lainojen osuus on kasvanut nopeasti; joulukuussa 2020 niiden osuus oli 12,1 %, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 6,7 %.
Pitkät laina-ajat voivat pienentää kuukausittaisia maksueriä, mutta samalla ne lisäävät lainan kokonaiskustannuksia korkojen vuoksi. Finanssivalvonta on ilmaissut huolensa pitkien takaisinmaksuaikojen yleistymisestä, sillä ne voivat lisätä kotitalouksien velkaantumista ja muodostaa riskin talouden vakaudelle.
Korot
Asuntolainojen viitekorkoina käytetään yleisimmin euribor-korkoja, joista 12 kuukauden euribor on suosituin. Viitekoron päälle lisätään pankin marginaali, joka vaihtelee asiakaskohtaisesti. Esimerkiksi syyskuussa 2024 uusien asuntolainojen korot olivat noin 3,50–4,00 % riippuen viitekorosta ja marginaalista.
Korkojen nousu vaikuttaa suoraan asuntolainojen kustannuksiin. Vuonna 2023 nähtiin merkittäviä koronnousuja, mikä lisäsi lainanhoitokuluja monilla kotitalouksilla. Tämän vuoksi on tärkeää harkita korkosuojauksen käyttöä, kuten kiinteää korkoa tai korkokattoa, jotka voivat tuoda ennustettavuutta lainanhoitokuluihin.