Nykyisessä digitaalisessa arjessa suomalaisten luottamus älylaitteiden omaan tietoturvaan on yllättävän vahva. DNA:n vuoden 2025 “Digitaalinen elämä” -kyselyssä peräti noin 35 % vastaajista kertoi luottavansa siihen, että laitteiden oma suojaus riittää suojaksi huijauksia ja haittaohjelmia vastaan. Tämä herättää huolta turvallisuusasiantuntijoiden keskuudessa, sillä laitteiden sisäänrakennettu suoja on usein vain osa-alue suojauksesta. erityisesti laitteiden käyttäjien tekemät virheelijät, kuten epäilyttävien linkkien klikkaaminen tai QR-koodien väärinkäyttö, voivat johtaa vakaviin seurauksiin – huijari voi jopa peittää oikean QR-koodin ja ohjata käyttäjän vääriin käsiksi maksutietoineen, kertoo DNA:n laitemyynnin osastopäällikkö jesse kieksi.
Tilasto kertoo myös, että älylaitteiden tietoturvasovellusten käyttö on laskenut viime vuodesta 40 %:sta 35 %:iin. pitkään jatkuva trendi on hieman laskenut luottamusta omaan suojaan: vaikka teknologia itsessään paranee, riskiin liittyvät käyttäytymistavat ja huomiotta jäävät aukot voivat vaarantaa turvallisuuden. kyselyn mukaan 30 % vastaajista kokee erilliset tietoturvaratkaisut liian kalliiksi – luku oli vielä vuonna 2022 vain 23 %.
Suojaus puutteellinen
Asiantuntijat painottavat, että älylaitteiden oma suojaus ei kata kaikkia uhkia. esimerkiksi apple iOS-järjestelmän suljetumpi ympäristö ja app store -kentän valvonta vähentävät sovellusten välisiä riskitekijöitä, mutta eivät silti estä käyttäjän tekemästä virheitä. selainlinkkien tai viestien kautta voi päätyä huijaussivustolle tai ladata haittaohjelman – ilman erillistä suojausta laitteen haavoittuvuudet voivat jäädä näkyviksi. inklusiivisesti puheenjohtaja jesse kieksi kuvailee, että ”huijarit voivat myös liimata oikeiden QR-koodien päälle uuden koodin, joka johtaa haitalliselle sivulle” .
Tämän vuoksi kannattaa harkita erillisiä tietoturvasovelluksia tai selainturvaa, kuten dna digiturvaa tai selausturvaa, jotka tarjoavat suojan epäilyttäviltä verkkosivuilta ja kalasteluyrityksiltä. DNA onkin tuonut markkinoille dna huoleton -liittymiin kuuluvan maksuttoman selausturvan, sekä dna digiturva -palvelun, jonka tarkoituksena on suojata laitteita, identiteettiä ja maksutietoja. näin voidaan minimoida taloudelliset menetykset mikäli huijarit onnistuvat hyökkäyksissään.
Kansalaisten huoli kasvaa
Tutkimukset osoittavat, että suomalaisten huoli tietoturvasta on lisääntynyt. dna:n digitaaliset elämäntavat -tutkimuksessa jopa kolmannes (noin 33 %) vastaajista korosti suurimpana riskinä henkilötietojen menetyksen tietomurron yhteydessä, ja pankkitietojen väärinkäytön riski sekä identiteettivarkaudet kuuluivat keskeisimpiin huolenaiheisiin sttinfo.fi+1dna.fi+1. lisäksi alle 35-vuotiaat erityisesti luottavat omaan ymmärrykseensä – vaikka 57 % näistä vastaajista koki tietonsa riittäviksi, vain 41 % osasi arvioida, miten suojautua digitaalisilta uhkilta theseus.fi+4sttinfo.fi+4sttinfo.fi+4.
Tulevaisuudessa demografiatutkimus osoittaa, että ikäryhmien välillä korostuvat erot: nuoret ovat yhä tietoisempia uhkista, mutta tuntevat epävarmuutta suojauskeinojen käytössä. vanhemmissa ikäluokissa puolestaan tietoturvapalveluiden käytön yleisyys on korkeampaa, mutta silti osa luottaa vain laitteiden omaan suojaan. tämä kaksijakoinen asenne tekee käyttäjien tietoturvallisuudesta epätasaisen.
Talous vaikuttaa päätöksiin
Kyselyn mukaan noin puolet vastaajista (47 %) kokee, että taloudellinen tilanne saattaa vaikuttaa heidän osallistumiseensa digitalisoituvaan yhteiskuntaan. inflaation ja epävarman maailmantilanteen myötä kuluttajat rajoittavat menojaan, ja tietoturvaratkaisut nähdään usein säästökohteena. erityisesti vuonna 2025 noin 30 % vastaajista sanoi, että tietoturvasovellukset ovat liian kalliita – merkittävä nousu edellisvuoteen verrattuna (23 %).
Asiantuntijat korostavat, että säästämällä tietoturvasta voidaan altistaa suuremmille menetyksille – huijarit tavoittelevat taloudellista hyötyä kiristysten tai identiteettivarkauksien kautta, ja suojaamattoman laitteen kaappaaminen ja hyödyntäminen esimerkiksi palvelunestohyökkäyksissä on yhtenä entistä yleisempänä uhkana
Erikoispalvelut apuna
DNAon vastannut haasteeseen tuomalla markkinoille dna huoleton -liittymät, jotka sisältävät maksuttoman selausturvan. tämä ennakoiva suoja estää pääsyn haitallisille sivustoille ennen kuin käyttäjä ehtii altistua vaaralle. dna digiturva -palvelu puolestaan tarjoaa laajempaa suojausta, kuten haittaohjelmien torjuntaa, salasanojen hallintaa ja identiteettisuojan.
Nämä palvelut eivät edellytä monimutkaista asennusta – esimerkiksi selausturva toimii suoraan verkon tasolla monissa dna:n liittymissä ilman erillistä sovellusta. näin vähennetään teknistä kynnystä ja lisätään suojatasoa kaikille laitteille, jotka käyttävät samaa nettiyhteyttä.
Käyttäjä tekee ratkaisut
Järjestelmät ja palvelut voivat tarjota tukevan pohjan, mutta lopulliset tietoturvaratkaisut ovat yksilön vastuulla. tietoisuuden lisääminen on tärkeää, sillä dna:n tutkimukset osoittavat, että valtaosa käyttäjistä luottaa älylaitteiden sisäiseen suojaukseen – vaikka todellisuudessa tarvitaan erillisiä työkaluja ja palveluita huijauksia, haittaohjelmia ja uhkia vastaan.
Erityisesti nuorille ja yli 65-vuotiaille on tarjottava selkeitä ohjeita ja tukea. kampanjoilla, tiedotusmateriaaleilla ja kevyillä lisäpalveluilla voidaan rikkoa käsitys, että oma laite riittää ilman lisäsuojausta.
Tulevaisuuden näkymät
Digitaalisen elämän yhä laajentuessa tietoturvan merkitys korostuu. tekoälyn avulla toteutetut huijaukset muuttuvat yhä uskottavammiksi, ja rikolliset pyrkivät entistä uusia keinoja hyödyntääkseen säästelykriisin pohjalta kasvavaa altistumisasteikkoa.
Siksi on tärkeää, että sekä laitevalmistajat, operaattorit että käyttäjät ymmärtävät tietoturvan syvyyden: teknologiaa täydentävät käyttäjän valinnat ja palvelut, sekä jatkuva kouluttautuminen ja tietoisuus uusista uhkista.
Yhteenveto
- 35 % suomalaisista luottaa älylaitteiden omaan tietoturvaan
- 35 % käyttää erillisiä tietoturvasovelluksia (alas menossa)
- 30 % pitää tietoturvaa liian kalliina
- Taloudellinen epävarmuus vaikuttaa digikyvykkyyteen
- Operaattoripalvelut kuten DNA huoleton ja digiturva tuovat lisäsuojaa